Kirjoittajien Kilta

Mun julkaistavan romaanin motot ovat nämä: Kahden erilaisen persoonan kohtaaminen on kuin kahden kemiallisen aineen välinen yhteisvaikutus: jos syntyy reaktio, kumpikin muuttuu. C. G. Jung Tätä kustantamo piti niin osuvana sisällön kannalta, että se painettiin takakanteen sitaatiksi. Yötä aina ikävöi ...

Mä aloitan. "Leikkaa." Voi oikeesti hypätä lukujen välillä ja sisälläkin kohtauksesta toiseen ilman johdattelua. Tämä vähentää tyhjäkäyntiä tekstissä. "Kun kohtaus on tunteellinen, käytä pelkistetympää kieltä." Teksti hengittää siellä, missä on tilaa. Anna lukijan tuntea henkilöiden tunteet, niitä ei ...

Meillä on ketju, jossa jaetaan neuvoja, jotka eivät ole toimineet. Sekin on omalla tavallaan hyvien neuvojen ketju, koska sieltä saa rohkaisua sille, että "näinkin voi tehdä" ja kanava mielestäni kannustaa luovuuteen. Tähän saa jakaa hyviä neuvoja, joita on saanut, tai oivalluksia!

Kaikki ehdottomuudet. Näitä oli yliopiston luovan kirjoittamisen opinnoissa yllättävän paljon! "Ei ikinä sulkeita proosaan" "Menneisiin tapahtumiin viitataan aina imperfektillä" "Kertojatyypit toimii aina ja ikuisesti tavalla x eikä koskaan voi koetella rajoja" Rakastan koetella rajoja ja Kriitti ...

Jumetsuikka minkä kirjan luin. Pirkko Saision Suliko. Kertoo Stalinista! Mietin ennen lukemaan ryhtymistä, miten voi kirjoittaa kirjan, jossa päähenkilö on ihmishirviö, mutta nyt sen ymmärrän ja tiedän, että ei ole helppo tehtävä. Tärkeä oppi oli, että ei tarvitse kertoa, että tyyppi oli kamala. Tari ...

Teksti ei etene, koska pitäisi jatkaa taustatutkimusta. En ole tehnyt sitä tarpeeksi pitkälle vielä. Toki jonkinmoista tekstiä voi tuottaa, mutta silti vaikea päästä eteenpäin. Lisäksi olen nukkunut nyt kolme yötä tosi huonosti, mikä näkyy luovuuden ja kaiken muunkin tasossa.

Aion vihdoinkin kirjoittaa loppuun jo pitkään odottaneen kässärin Lukittujen ovien kaupunki. Sain sen ekan kerran valmiiksi 3-4 vuotta sitten, mutta palautetta tuli, että päähenkilön pitää olla nuorempi. 35v --> 16v, ja aika paljon uusiksi. Sitten tuli palautetta, että loppu ei ole tarpeeksi jännä. ...

Kirjoitan biofiktiota balettitanssija Rudolf Nurejevin (1938-1993) elämästä. Kirjoitin tätä joskus keväällä, mutta ei oikein lähtenyt silloin. Nyt olen yrittänyt kirjoittaa autofiktiota eli omasta elämästäni, mutta tajusin, että se ainakaan ei onnistu. Ihanaa upota toisen ihmisen elämään, ihan toisee ...

Yksi projekti on edennyt vähän tahmeasti. Nyt vaihdoin kaikkitietävästä kertojasta minäkertojaan, ja johan lähti luistamaan. Selkesti minäkertoja on ns. mun juttu. Muutenkin teksteissäni ollaan usein vahvasti henkilöiden pään sisällä, mihin minäkertoja sopii. Tähän projektiin toki kaikkitietävä olisi ...

Ihmisarvo on sellainen v***n ihme juttu, että se on varattu niille, joilla on mahikset puolustaa itseään. Laura Gustafsson: Anomalia Kirjoitan autofiktiota. Romaani käsittelee koulukiusaamista. En osannut puolustaa itseäni ja kohteluni oli kohtuutonta. You don’t wanna hurt me but see how deep the bu ...

Romaaneissa - ja muissakin teoksissa - on usein alussa jonkinlainen sitaatti tai mietelause. Onko sinun projektissasi motto, ja mikä se on? Millä perusteella olet valinnut sen/ne?

Tiiviit - tiibiit

Melkein kuin tiipiit!

Mä käytän Wordia, koska olen käyttänyt sitä iän kaiken, ja kun se toimii, en halua vaihtaa. Ei väliä, vaikka jokin muu olisi parempi - eikä kyse ole tottumuskysymyksestäkään siis - vaan kun yksi on hyväksi todettu, en jaksa kokeilla muita.

Mä sain Kirjallisuuden ystävät -ryhmässä kerran lokaa niskaan, kun kirjoitin negatiivisen arvion kirjasta, joka kertoo kirjailijan omasta elämästä ja jonka päähenkilö on ikään kuin kirjailija itse. Että kuinka kehtaat kirjoittaa tuollaista näin traagisesta tarinasta. Se oli erikoista, ikään kuin totu ...

Suunnitteleminen ja brainstormaaminen sujuu tänään hyvin. Kahvista saa poweria.