Kirjoituspulina

[Tulenpirstoma]

Lukaisin tässä kuussa Anneli Kannon Kirjoittamassa-teoksen, ja oli muuten hiton hyvä kirjoitusopas! Täytyy kyllä myöntää, että hotkaisin sen niin nopeasti, että en osaa enää referoida sitä, mutta siis, se oli jotenkin niin lempeästi kirjoitettu. Ostan sen varmaan jossain vaiheessa omaan hyllyyn, se oli juuri sellainen kirja, jonka voisi joskus kirjoittamisen tökkiessä avata ja lukea pätkän sieltä täältä.

Mulla on tää BookBeatin jonossa, jos ehtisin jossain vaiheessa kuuntelemaan. Kuuntelin vähän aikaa sitten Anne Leinosen Sinä kirjoitat romaanin ja ihan tykkäsin siitä. Ei mitään maailmaamullistavaa, mutta muutamia toimivia huomioita, joista sai lisäinspiraatiota omaan tekemiseen.

Tulostaminen kuulostaa olevan kirjoittajille yllättävän tehokas apu ongelmakohtiin! :D En ole itse koskaan kokeillut eikä ole omaa tulostintakaan, mutta olisi hauskaa jos pystyisi joskus kokeilemaan että voiko tuo oikeasti toimia.

Mä harrastan tulostamista, vaikka välillä vähän harmittaakin se paperinkulutus. Mutta musta tuntuu, että oon aina saanut paremmin aikaiseksi kynällä ja paperilla. Jotenkin ajatukset vain virtaavat paremmin kynä kädessä. Ja virheetkin näkee helpommin "punakynän" kanssa, plus että ei tule niin helposti ajauduttua selailemaan kaikkea muuta pitkin nettiä, kun on vain kasa paperia ja kynä jossain sohvan nurkassa.

Tällä hetkellä projektini on niin alkuvaiheissa, ettei tarvitse pitkiä pätkiä tulostella ja muistikirja on paikoitellen enemmän käytössä kuin läppäri. Tykkään tästä vaiheesta, kun voi vain kasata rakennustarpeita ja tuntuu, että on saanut isonkin kasan aikaiseksi, vaikkei varsinaisesti ole vielä tehnyt niille materiaaleille mitään

[Miksu]

Tiedättekö kun joitain fantasiakirjoja markkinoidaan sillä, että "sopii myös ihmisille, jotka eivät pidä fantasiasta"? No, musta tuntuu välillä että kirjoitan romanssia ihmisille, jotka eivät pidä romanssista. :D Lehdonsylin perillisen rakkaustarinan alkuasetelma on jotenkin tosi epäseksikäs. Ei se kyllä haittaa mua itseäni, varsinkaan tässä vaiheessa – enemmän huolettaa edelleen, että saanko kehiteltyä tuosta toisesta hahmosta tarpeeksi kiinnostavan, jotta jaksan kirjoittaa häntä.

[shieva]

Suosittelen kaikille lenkkeilyä, jos inspiraatio on hukassa!

Laitoin tuossa Altair-soittolistan soimaan kävelyn taustalle, niin virittäydyin tarinan taajuudelle. Ei mulla varsinaisesti siinä ollut mitään ongelmakohtia, mutta tajusin jossain vaiheessa että hitto, mullahan on tällä hetkellä Altairin haaremibalanssi ihan epävakaana. Merkuria 3:n eka versio kun oli jonkunlainen Visual Novel-/deittipelikässäri, ja sen perintönä hahmokaarti on VN-koodattu: löytyy lapsuudenystävä, poikatyttö, pikkusisko, poika, ja alun perin myös MILF-vaihtoehto. Milfin poistin koska hahmoja oli liikaa (on varmaan edelleen). Mutta! Tajusin, että kun hahmot jakautuivat kahteen ryhmään omille teilleen, ja yksi uusi eräopas-hahmo tuli lisää, niin yhtäkkiä Altair olikin kahden aika itsensä tyyppisen nuoren miehen ja vain kahden tytön ympäröimä. Se alkuperäinen "Altair on hätää kärsimässä tyttöjen keskellä"-asetelma oli yhtäkkiä keikahtanut päälaelleen, ja nyt kaksi tyttöä on kolmen nuoren miehen ympäröimiä.

Eihän tällainen käy päinsä. Joten muutetaan se n. 25-vuotias eräopas Joel joksikin 40-v. Marjaanaksi. Millaksi. Moonaksi. Nyt kun varsinainen romanssiaspekti on poistunut, niin ei tarvitse miettiä sitäkään, että sen pitäisi olla mikään romanttinen kohde. Parasta tässä on se, että alkuperäinen milf oli museon opas Muscida, ja nyt uusi milf saa sitten olla eräopas. Eiköhän Milla ole hyvä nimi milfille, hehee.

PS. en aio tähän versioon mennä muokkaamaan niitä kolmea kohtausta, joissa Joel on jo mukana, vaan hän muuttuu nyt taianomaiseksi Millaksi kesken kaiken. Samalla tavalla kuin kahden ensimmäisen luvun jälkeen kolmas persoona muuttuu Altairin minäkerronnaksi. Tämä on luonnos, ja seuraavalla kierroksella sitten korjaillaan (ja kiroillaan että miksi olen jättänyt tämän tällaiseen jamaan).

[haikailutaide]

Kävely ja ääneen keskustelu on kyllä usein ne parhaat ratkaisut!

[haikailutaide]

Tuntuupa jännältä pitkästä aikaa kirjottaa sellasta kohtaa, joka on vasta muistiinpanojen ja raakatekstin tasolla!
Hinkkasin Pusun alkupuolta tässä kesällä uuteen uskoon niin urakalla, että uuden kirjoittaminen vaatii aika isoa vaihteen vaihtoa.
Sain onneksi eilen illalla kasattua ajatuksia aika hyvin, ja nyt rupeaa myös bongaamaan suunnitelmista takkuja, jotka aiemmin oli vielä vaikeita hahmottaa.
Kiva päästä uuden äärelle taas :}