[F] Historiallinen tanssiperinne
Valvoja: Quirinea
- PikkuSirius
- Aloittelija
- Viestit: 17
- Liittynyt: 03 Joulu 2023 03:04
- Paikkakunta: Oulu
[F] Historiallinen tanssiperinne
Missä vaiheessa historiassa tuli normiksi että perinteisien tanssiaisien paritanssiin saattoi osallistua vain tyttö-poika-parilla? Mietin että missä kulttuureissa se, että hahmoni tanssii kaksoisveljensä kanssa itsekin poikana aiheuttaa mulkoilua nenän vartta pitkin koska tuo nyt vain on "väärin".
- haikailutaide
- Kiltavalvoja
- Viestit: 490
- Liittynyt: 04 Joulu 2023 10:45
- Paikkakunta: Turku
- Viesti:
Re: [F] Historiallinen tanssiperinne
Tässä on hyvä ehkä katsoa sitä, milloin "perinteinen" paritanssi (oletan että viittaat eurooppalaisiin tanssiaistansseihin?) yleensäkään vakiintuu.
Suurin osa kansantansseista on vielä läpi 1700-luvun erilaisia parinvaihto-, ryhmä-, piiri-, ja yksilötansseja. Joitain parin kanssa tanssittavia hitaita ja nopeita on varmasti aina ollut, mutta periaatteessa ryhmätanssi on normi eikä poikkeus.
Menuetti (ja toinen) syntyy 1600-1700-lukujen Länsi-Euroopan hoveissa nimenomaan seurapiiritanssiksi.
Barokkikaudella voi siis tavallaan nähdä tälläsen hyvin formaalin ja koreografiaa vaativan pönötystanssin synnyn. Tässä kontekstissa saa myös alkunsa moni klassisen baletin jalka-asento.
(Musiikin muodollistuminen selkeätahtiseksi kamarimusiikiksi tapahtuu samaan aikaan.)
Mutta menuetissakin liikutaan siis riveittäin vastaparia kiertäen ja joko kädestä pitäen tai ilman kättelyä vaihtaen.
Kuten tossa linkkaamillani videoilla näkee, joskus se johtaa siihen, että miehet pyörivät keskenään ja naiset toistensa ympäri.
Pidän ihan todennäköisenä, että epätasaisessa joukossa tätä on voitu ihan surutta täydentää samansukupuolisilla "pareilla" koska se ei sinänsä ole puhdas paritanssi anyway.
Saman tyyppistä näkee myös jane austenin leffa-adaptaatioissa, jotka ajallisesti tähtää 1800-luvun alkuun.
Ajatus yhden ja tietyn parin kanssa lähekkäin tanssimisesta on siis aika uusi.
Valssin historialla on oma wikiartikkeli, josta varmasti löytyy lisää tärppejä.
Sehän oli siis aikanaan aika hurjakin tanssi, koska oltiin niin hirveän lähellä paria. Tuo wiki ehdottaa syntyepookkia sinne 1700-luvun kansantansseihin.
Varmaan siis viimeistään 1800-luvun puolivälissä, kun valssi on vakiintunut seurapiiritanssien pohjaksi, alkaa samansukupuoliset parit herättää pahennusta.
1700-luku on muodissa ja sukupuolirooleissa muutenkin isoa muutoksen aikaa. Tietyssä mielessä miehisyys ja naisellisuus määritellään aika vahvasti uudelleen.
Aiemmin länsimaissa hempeily ja hörhellys on tavallaan enemmän ok, ja sukupuolikäsitykset on aika liukuvia ja vaihtelevia eri konteksteissa.
Mutta kun luokkayhteiskunta lujittuu, tulee tärkeämmäksi määritellä maskuliinisuus uudelleen tavalla, joka lujittaa aristokratian arvovaltaa ja murentaa porvarillista, "naisellista" kulutusta ja koristeellisuutta.
(Voin tästä teemasta suositella kirjallisuutta jos kiinnostaa pidemmin.)
Kosiskelu on kansantanssirintamalla usein sit enemmän jonkinlaista oman taidon hehkutusta, kuten vaikka äärimmäisenä esimerkkinä Hallingdans (ja toinen vielä parempi mutta kuvanlaadulta huonompi) erilaiset nauhanryöstöt, tai Virossa harrastettu kirjaimellinen puukon tuikkaaminen tytön vyöllä roikkuvaan tuppeen (ei välttämättä tanssin kontekstissa, mutta kuitenkin esimerkkinä saman henkisestä houkuttelun ja jahdin ajatuksesta enemmän kuin olemassaolevan parin pitämisestä).
Mutta esimerkiksi hallingissa naisparin rooli on ainoastaan tempun avustajana. Meinaa siis, että tanssin voi suorittaa yhtä hyvin äijäporukalla mahtailumielessä, tai ypöyksin pelkkä aidas apunaan.
Suurin osa kansantansseista on vielä läpi 1700-luvun erilaisia parinvaihto-, ryhmä-, piiri-, ja yksilötansseja. Joitain parin kanssa tanssittavia hitaita ja nopeita on varmasti aina ollut, mutta periaatteessa ryhmätanssi on normi eikä poikkeus.
Menuetti (ja toinen) syntyy 1600-1700-lukujen Länsi-Euroopan hoveissa nimenomaan seurapiiritanssiksi.
Barokkikaudella voi siis tavallaan nähdä tälläsen hyvin formaalin ja koreografiaa vaativan pönötystanssin synnyn. Tässä kontekstissa saa myös alkunsa moni klassisen baletin jalka-asento.
(Musiikin muodollistuminen selkeätahtiseksi kamarimusiikiksi tapahtuu samaan aikaan.)
Mutta menuetissakin liikutaan siis riveittäin vastaparia kiertäen ja joko kädestä pitäen tai ilman kättelyä vaihtaen.
Kuten tossa linkkaamillani videoilla näkee, joskus se johtaa siihen, että miehet pyörivät keskenään ja naiset toistensa ympäri.
Pidän ihan todennäköisenä, että epätasaisessa joukossa tätä on voitu ihan surutta täydentää samansukupuolisilla "pareilla" koska se ei sinänsä ole puhdas paritanssi anyway.
Saman tyyppistä näkee myös jane austenin leffa-adaptaatioissa, jotka ajallisesti tähtää 1800-luvun alkuun.
Ajatus yhden ja tietyn parin kanssa lähekkäin tanssimisesta on siis aika uusi.
Valssin historialla on oma wikiartikkeli, josta varmasti löytyy lisää tärppejä.
Sehän oli siis aikanaan aika hurjakin tanssi, koska oltiin niin hirveän lähellä paria. Tuo wiki ehdottaa syntyepookkia sinne 1700-luvun kansantansseihin.
Varmaan siis viimeistään 1800-luvun puolivälissä, kun valssi on vakiintunut seurapiiritanssien pohjaksi, alkaa samansukupuoliset parit herättää pahennusta.
1700-luku on muodissa ja sukupuolirooleissa muutenkin isoa muutoksen aikaa. Tietyssä mielessä miehisyys ja naisellisuus määritellään aika vahvasti uudelleen.
Aiemmin länsimaissa hempeily ja hörhellys on tavallaan enemmän ok, ja sukupuolikäsitykset on aika liukuvia ja vaihtelevia eri konteksteissa.
Mutta kun luokkayhteiskunta lujittuu, tulee tärkeämmäksi määritellä maskuliinisuus uudelleen tavalla, joka lujittaa aristokratian arvovaltaa ja murentaa porvarillista, "naisellista" kulutusta ja koristeellisuutta.
(Voin tästä teemasta suositella kirjallisuutta jos kiinnostaa pidemmin.)
Kosiskelu on kansantanssirintamalla usein sit enemmän jonkinlaista oman taidon hehkutusta, kuten vaikka äärimmäisenä esimerkkinä Hallingdans (ja toinen vielä parempi mutta kuvanlaadulta huonompi) erilaiset nauhanryöstöt, tai Virossa harrastettu kirjaimellinen puukon tuikkaaminen tytön vyöllä roikkuvaan tuppeen (ei välttämättä tanssin kontekstissa, mutta kuitenkin esimerkkinä saman henkisestä houkuttelun ja jahdin ajatuksesta enemmän kuin olemassaolevan parin pitämisestä).
Mutta esimerkiksi hallingissa naisparin rooli on ainoastaan tempun avustajana. Meinaa siis, että tanssin voi suorittaa yhtä hyvin äijäporukalla mahtailumielessä, tai ypöyksin pelkkä aidas apunaan.
Piimän Paavali, joka kertoi kauhutarinan työpaikan kahvihuoneen kokkelipurkista...
Sudensurma, poliittista folklore-fantasiaa; 2. luonnos, 23/28 lukua.
Aivoriihessä: Jätinhauta, synkeää seikkailufantasiaa; Heppakirjoja historiallisella twistillä.
Sudensurma, poliittista folklore-fantasiaa; 2. luonnos, 23/28 lukua.
Aivoriihessä: Jätinhauta, synkeää seikkailufantasiaa; Heppakirjoja historiallisella twistillä.