Kirjoittajien Kilta

Kirjoitin tänään 1000 sanan novellin petankin pelaamisesta tulevaisuudessa virtuaalitodellisuudessa. Koska pelkkä pelin tekniikka olisi ollut tylsää, sain tarinan ihmissuhdekonfliktin minun lapsuusperheeni pelisessioista isän ja pikkusiskojen kanssa. Novellissa isä kommunikoi pelin aikana pääosin perheen nuorimman lapsen kanssa, eikä vanhin lapsi (minun alter egoni) hyväksy sitä, että peliä helpotetaan nuorimmalle.

Siirtoprojektissani tuli vastaan romaanin alku joka on kirjoitettu diaarin ja päiväkirjamerkintöjen muotoon. Siinä rakennetaan tutkimusasemaa uudelle planeetalle. Jäin hiukan miettimään rakennetta. Ne diaarimerkinnät ovat lyhyitä: Vakiomuotoinen säätiedotus (tyyliin "12, tuuli länsilounaasta 3"), ja pari lausetta. Päiväkirjoja on kirjoittanut useampi henkilö. Tällä hetkellä kukin päiväkirja ja diaari ovat erikseen. Alun perin ajattelin ihan kronologista rakennetta.

Diaari erillisenä on tietenkin yksinkertaisesti tylsä (typografisena ratkaisuna tuntuisi järkevältä että diaari olisi omalla kapealla palstallaan ja päiväkirjamerkinnät vieressä. Tekstin alkuselityksenä on, että kyseessä ovat hylätystä tutkimuskeskuksesta löytyneet vanhat paperit.
Nyt tuntuu siltä, että voisi taas innostua tuon jatkamisesta.

softblackstars_ kirjoitti: ↑21 Tammi 2024 11:12 Palaute oli yleisesti ottaen hyvin inspiroivaa eikä yhtään sellaista, että olisi tehnyt mieli lytätä hänen mielipiteensä. Kehuvat osiot toki miellyttivät myös, kuten se, että joitakin päähenkilöitä kuvattiin hyvin rakennetuiksi ja kerroksellisiksi.

Mahtavaa, että palaute oli hyvää ja jäi hyvällä tavalla mieleen!

Ja hienoa, että muilla projektit etenee. :)

Minun iltani ovat täyttyneet sillä, että kaivan kirjoituslaitteen esiin ja selailen puhelinta laite kainalossani. :D

Mä yritän keksiä tälle Tammituhannen tarinalle nimeä, mutta tuntuu ettei mikään oikein ole sopiva. Ehkä se nimi tulee sitten mieleen kunhan kunnolla pääsee kirjoittamaan. Ehkä jokin lause tai tapahtuma synnyttää sopivan nimen. Olisi vaan kiva saada edes jonkinlainen työnimi ettei olisi vaan Tammituhattarina. Joskus nimen keksiminen on todella helppoa ja toisinaan se on niiiiiin vaikeaa. Nyt se on vaikeaa ja tuntuu ettei tule yhtään hyvää ideaa. Onko teillä muilla vaikeuksia nimien keksimisen kanssa? Siis nimenomaan tarinan nimen keksimisen kanssa, ei hahmojen nimien, paikkojen tms.

Vaihtelee. Muinoinen "magnum operani" (jonka ensimmäinen versio oli teiniajalta) oli pitkään nimetön, ja sitten se nimi oli itsestään selvä: "Kruununprinsessa". Aika usein nimi on ollut jo ennen tarinaa. Mutta yksi jota tällä hetkellä haluaisin työstää on nimetön. En millään meinannu keksiä edes työtiedostolle nimeä...

Yksi minkä olen huomannut, on että jos en meinaa keksiä tarinani (tärkeimmille) henkilöille nimiä, niin tarinakaan ei lähde liikkeelle. Se onko itse tarinalla nimi, ei ole niin tärkeä. Mutta jos sankari ei tule esittäytymään, niin ei se sitten seikkailekaan.

Mulla jumittaa yhden ficin kanssa, kun tiedän kyllä, mitä siinä tapahtuu, mutta jotenkin en vaan saa sitä tuupattua sopivina sanoina ulos. Tällä hetkellä isossa osassa mun tekstejä on taustalla Tarot (koska haaste ja why not), tämän nimenomaisen takana on kortti nimeltä maljojen lähetti, ja koska olen myös fanficcari, niin tämä on Harry Potter -fic, jossa päähenkilönä on Luna (koska Luna on ainakin mulle kyllä sellainen maljojen lähetin henkilöytymä, ettei oo tosikaan). Jotenkin tää on vaan tällä hetkellä kasa irrallisia virkkeitä, joilla ei oo juurikaan yhteyttä toisiinsa. Mutta on sentään tekstiä, vaikka tää onkin tällä hetkellä ihan täydellinen kaaos.

Mitään nimeähän mulla ei tälle ficille vielä ole, kun ei ole oikein sitä fic-osuuttakaan. Oon yrittänyt vaihdella myös kirjoitusvälinettä, jos se auttaisi eteenpäin, mutta vähän nihkeästi sekin on toiminut. Oon siis vuoron perään kirjoittanut tätä tietokoneella ja käsin, niin tulee aina yks editointikierros siinä siirtymässä ja kyllä mulla siellä yksi virke jo parantui - ja se onkin aikalailla ainoa, mihin oon tässä tekeleessä tyytyväinen.

Haluaisin vaan saada tän tekstin pois alta, koska seuraava Tarot-teksti tulee oleen hauska, koska kortiksi siihen nousi paholainen - eli mielenkiintosta settiä tulossa. Ainakin itsellä lähti ajatukset heti tiettyyn suuntaan (joka sopisi paremmin K18-alueelle). Ihan hauskaa sinänsä, miten vahvasti joistain korteista tulee itselle joku tietty fiilis, että tämä kortti vaatii tietynlaisen tekstin. No, tavallaan sopii siihen, että oon tarot-korttien kanssa hyvin intuitiivinen lukija. Usein mulla on aika nopeasti joku käsitys siitä, minkätyylistä on tulossa tiettyyn korttiin, tarkemmat speksit yleensä vaatii vähän enemmän miettimistä.

Aloin viikonloppuna kirjoittaa autofiktiota mentaliteetilla "tulee mitä tulee ja annan tulla". En tiedä, onko tällä tulevaisuutta edes siten, että yrittäisin väsätä tästä mitään kokonaisuutta, mutta ihan mukavaa on kirjoittaa ja ehkä jotain siemeniä löytyy jos ei muuta.

Huijasin itseni taustoittamaan, tai metakirjoittamaan, hieman projekteja eteenpäin; lähdin aamusivuissa pohdiskelemaan miljöitä parissa keskeneräisessä tekstissä, ja siitä sitten päädyin näkökulmahahmojen vaikutukseen, ja ikään kuin porttiteorian kautta tässä sitten jokin ajatuksen puolikas saattaa alkaa taas töniä hommia eteenpäin.


On ollut semmoinen "en nyt välttis haluaisi kirjoittaa, vaan haluaisin ihailla valmista tekstiä" -fiilis, ja mukava jos se nytkähtää siihen suuntaan, että projekteihin heittäytyminen itsessään tuntuu kiehtovalta.

Sisäinen dialogi kirjoittamisen suhteen oli taasen viime yönä vahvaa ja osin ristiriitaista.
Minä:
-En yhtään osaa sanoa, mikä olisi keskeishenkilön ammatti....
Myös minä:
-Se on suomalaisen kansanuskon puolijumala, ei se tarvitse ammattia.

RikuY kirjoitti: ↑04 Helmi 2024 17:43 Sisäinen dialogi kirjoittamisen suhteen oli taasen viime yönä vahvaa ja osin ristiriitaista.
Minä:
-En yhtään osaa sanoa, mikä olisi keskeishenkilön ammatti....
Myös minä:
-Se on suomalaisen kansanuskon puolijumala, ei se tarvitse ammattia.

Mä samaistun tähän hyvin vahvasti! Oma sisäinen dialogi on hyvin usein tällaista, oli sitten kyse kirjoittamisesta/ideoinnista tai sitten ihan vaan normielämästä. Toisaalta se on aivan mahtavaa, että saa itselleen selvitettyä asioita tällä tavalla. Siis kirjoittamismielessä, osa ongelmista ratkeaa hyvinkin helposti kun hieman kinastelee itsensä kanssa :D

Aina välillä tulee mieleen, että tosiaan, Merkurius on runoilijoiden ja varkaiden nimikkojumala. Kuten viime yönä; työkaveri kertoo näkemästään painajaisesta ja minä alan ajatella, että tuossapa käyttökelpoista symboliikkaa.

Kylläpä turhauttaa, kun ei ole ollut aikaa oikein millekään - varsinkaan kirjoittamiselle.

Jaan nyt kirjoitusprosessini. Kaikki alkaa idean saamisesta, joka voi olla tarinan sanoma tai joku asia, jota haluan tarinassa tuoda esiin. Esimerkiksi tuossa viimeisessä täällä julkaistussa novellissa (Modaaliloogikon painajainen) se oli ajatus, että jotkut matematiikan teoriat tuntuvat liian vahvoilta. Sen jälkeen alan pukea ideaa tarinaksi mielessäni. Tässä kestää mitä tahansa kahdesta tunnista kuukauteen. Sen jälkeen jäsennän tarinan kohtauksiksi mielessäni. Tähän menee pari tuntia päässä pyörittelyä.

Sitten kirjoitan tarinan, ja tähän vaiheeseen siirtyessä kaikki muu on päässäni valmiina paitsi sanamuodot. Tarinani pituus on yleensä 1000-2000 sanaa, ja tarinan kirjoittamiseen kuluu kahdesta tunnista neljään tuntiin. Kirjoitettuani oikoluen tarinan pari kertaa pitäen oikolukukertojen välillä noin puolen tunnin taukoja. Koska olen kärsimätön eksihibitionisti, tämän jälkeen julkaisen tarinan kotisivullani ja fb:n seinälläni.

Kirjoitusprosessi ei lopu tähän, vaan seuraavan kahden vuorokauden aikana mieleeni pulpahtaa tuon tuosta kohtia, jossa olen sanonut asiat huonosti, ja käyn jatkuvasti korjailemassa niitä kotisivulleni ja fb:hen. Vasta tämän jälkeen tarina on valmis.

Ei mitenkään optimaalinen prosessi, mutta näin olen tottunut asiat tekemään.

Raapaleiden kirjoitusprosessi on kaikin puolin lyhennetty versio edellisestä.

Kävin vähän Discordiin huutelemassa ensitunnelmia, ja halua tulla tänne nyt jakamaan samaa asiaa:
Ikuisuusdystopiani vähän tökkii. Tuo idea muhii ja muhii mielessäni, mutta lähinnä tarinaan liittyvä historia, maailma ja asetelma, ei niinkään itse juoni, hahmot tai itse tarina. Tarinan ajatus vaan pyörii mielessäni ja joka päivä tulee jokin teema, jonka haluaisin sinne lisätä. Mutta itse tarina ei lähde. Olen kolmesti alkanut kirjoittamaan alkua ja mikään ei tuntunut hyvältä / lähtenyt oikeaan suuntaan. Juonen suunnittelu tuntuu väkinäiseltä, koska vasta kirjoittamalla saan sen oikeasti henkiin. Suunnittelu ei siis ehkä ole ratkaisu. Tuo idea tuntuu tällä hetkellä niin hyvältä ja ajankohtaiselta, mutta kun ei ole luottoa itseen kirjoittaa sitä tai en oikein osaa ajatella parasta tapaa lähteä avaamaan tätä lukkoa itse suunnittelua ja kirjoitusta kohtaan.

Mutta nyt! Suihkussa! Yhtäkkiä tuli mieleen alkukohtaus, joka voisi lähteä pohjustamaan itse tarinaan siirtymistä. Lisäksi sain rakenteeseen tärkeän idean, joka ehkä helpottaa tätä tuskaa. Innostaa taas!

punnort kirjoitti: ↑16 Helmi 2024 23:23 Jaan nyt kirjoitusprosessini. -- Ei mitenkään optimaalinen prosessi, mutta näin olen tottunut asiat tekemään.

Kirjoitusprosessistakin riittäisi niin paljon pulistavaa, että siitäkin voisi jossain vaiheessa varmaan tehdä oman keskustelunsa (siis ihan kuka vain, en välttämättä minä)! Suosittelen sellaista kirjaa kuin Kirsi Pehkonen - Käsikirjoituksesta kirjaksi - miten kirjailijat muokkaavat tekstiään? aiheeseen liittyen. Usea kirjailija kertoo omasta prosessistaan ihan alusta loppuun. :)

Mie olen viimeiset pari viikkoa jopa jaksanut olla motivoitunut kirjoittamaan jotain! Saavutus sinällään, kun en muista milloin olisin viimeksi kirjoittanut niiden tiettyjen kuukausien ulkopuolella. Työn alla jälleen yksi Potter-fikki viime vuodelta, se on pyörinyt mielessäni jo pidempään. Tämä, sekä yksi toinenkin on ollut mielessä, mutta se toinen vaatii enemmän aivotyöskentelyä, enkä jaksa mitään kovin monimutkaista tällä hetkellä. Joten tällä työn alla olevalla mennään, ja se on aika tajunnanvirtaista tavaraa, toistaiseksi.