Kirjoittajien Kilta

Helmikuun lukupiirikirjaksi on valikoitunut Halldor Laxnessin romaani Jäätikön jumalat.

Seuraavaksi pitää sitten sopia aikataulusta. Onko jollain kirja jo hallussa, ja antaa jonkinlaista ajatusta minkälaisella jaottelulla kirjan kanssa edetään kuukauden aikana?

muok. 19.1// Aikataulu on seuraavanlainen:

5. päivään mennessä luvut 1-9,
10. päivään mennessä luvut 10-18,
15. päivään mennessä luvut 19-27
20. päivään mennessä luvut 28-36
25. päivään mennessä luvut 37-45

(olin katsonut väärää kirjaa, tämä onkin painettu sentään 1968): Kirja on jaettu numeroituihin lukuihin, joita on 45 kappaletta.

Jos mennään tuolla samalla 5 päivän jaolla, millä Piranesia niin se olisi
5. päivään mennessä luvut 1-9,
10. päivään 10-18,
15. 19-27
20. 28-36
25 37-45

Ei mene ihan tasan. tuossa keskivälillä on näköjään pitempiä lukuja (nuo jaksot vaihtelevat nyt 40 ja 60 sivun välillä pituudeltaan tässä kappaleessa).

Laitoin varaukseen itselleni, Tampereen seudulla ainakin löytyy hyvin. :)

Helsingin seudulla löytyy kirjastosta vain kaksi varastokappaletta, jotka on lainassa tai varattuna jo. Mutta löysin divarista itselleni tämän.

Quirinea kirjoitti: ↑18 Tammi 2024 00:12 (olin katsonut väärää kirjaa, tämä onkin painettu sentään 1968): Kirja on jaettu numeroituihin lukuihin, joita on 45 kappaletta.

Jos mennään tuolla samalla 5 päivän jaolla, millä Piranesia niin se olisi
5. päivään mennessä luvut 1-9,
10. päivään 10-18,
15. 19-27
20. 28-36
25 37-45

Ei mene ihan tasan. tuossa keskivälillä on näköjään pitempiä lukuja (nuo jaksot vaihtelevat nyt 40 ja 60 sivun välillä pituudeltaan tässä kappaleessa).

Jos kukaan ei vastusta, niin mennään tällä. Muokkaan tuonne aloitusviestiin tämän aikataulun.

Ite kiinnostuin sen verran tästä, että tein varauksen ja saapui sitten tässä aamulla (kirjastotyön hyviä puolia, ettei tarvitse lähteä erikseen kirjastoon hakemaan varaushyllystä :D). Ehkä sitä malttaisi lukea ihan rauhassa ja ajatuksella. Taipumuksenani on lukea kirjat lähes yhdellä istumalla, kun ne useimmiten ampaisevat mukaansa ihan tyystin.

Paula kirjoitti: ↑18 Tammi 2024 12:26 Helsingin seudulla löytyy kirjastosta vain kaksi varastokappaletta, jotka on lainassa tai varattuna jo. Mutta löysin divarista itselleni tämän.

Toivottavasti kyse on tähän haasteeseen osallistujista, jotka lähtivät heti liikkeelle.

Kirja on saatu. Jospas tässä kuussa pääsisi lukemaan aikataulun mukaisesti.

Onko kenelläkään ennakkoajatuksia? :)

En ole aiemmin lukenut mitään tältä kirjailijalta. En sikäli tiedä yhtään, mitä odottaa. Luin nyt itselleni poikkeuksellisesti takakannen, joka ei onneksi vaikuttanut spoilaaavan mitään. Sen perusteella tuli tunne, että tämä voisi olla jonkinlainen sekoitus Arto Paasilinnaa ja Gabriel García Márquezia, mikä ei ole yhtään huono asia.

Kappas, miten olet onnistunu välttämään Islannin "suurimman pojan".
Voinen tässä "spoilata" siinä, että Laxnessilla on (minun mielestäni) oikeastaan kahdentyyppisiä teoksia; toiseen kuuluvat hyvin eeppiset teokset, kuten Läpi harmaan kiven, Maan valo ja Salka Valka; tämä kuuluu siihen toiseen tyyppiin mm. Atomiaseman kanssa. Omasta Laxnessin lukemisesta on aikaa, syytä kerrata.

Odotan kiinnostuneena takakannen lupaamaa islantilaisen maiseman ja islantilaisten ihmisten kuvausta. Minua viehättävät kaikki pohjoiset ja syrjäiset paikat, ja Islannissa haluaisin joskus vielä käydä. Muidenkin takakannen lupaamien elementtien perusteella, ja hiukan kirjaa selailtuani, odotan kyllä mielenkiintoista lukukokemusta.

Höh, laitoin äsken viestin mutta se näkyy kadonneen jonnekin. Saas nähdä tuleeko tämä nyt kahteen kertaan.

Mulla on paljon aukkoja sivistyksessä pohjoismaalaisen kirjallisuuden kohdalla. Laxnessia on ollut tarkoitus kyllä lukea ja erityisesti nuo eeppisemmät teokset ovat toki niminä tuttuja. Kiva että tulee nyt tutustuttua tähänkin kirjailijaan!

En ole vielä aloittanut lukemista, mutta sain kirjan kuitenkin käsiini. Mulla ei ole yhtään mitään ennakko-odotuksia ja ajattelin, että en lue takakantta tai mitään, vaan hyppään vain tuntemattomaan :D

Olin itse lukenut kirjan joskus teininä, ja sen uudelleenluku olikin aikamoinen yllätys. Kirja osui mielestäni tyylilajiin josta alettiin varsinaisesti puhua huomattavasti myöhemmin.
Mutta ehkä odotan että muutkin ehtivät ennen kuin spoilaan.

Minä olen suunnilleen puolivälissä. Takakansiteksti tuntuisi olleen aika onnistunut, tämä on pitkälti sen kaltaista luettavaa kuin odotinkin. Kirja ei ole varsinaisesti imaissut mukaansa, mutta ei tätä mitenkään vastenmielistäkään ole lukea. Luen varmaankin loppuun viikonlopun aikana.

Mie oon lukenut neljä ekaa lukua, on tässä vähän lukeminen jäänyt, kun on ollut niin poikkeuksellinen viikko töissä. (Suurin osa lukemistani kirjoista on luettu työajalla )

Olen tykännyt tähän asti, on jotenkin ihan miun makuun tämä kirja, vaikka ihan alkutekijöissä olenkin kirjan kanssa. Täytyy myös sanoa tämäkin, että kolmannen luvun viimeisen kappaleen kuvaus linnuista ja lentokoneista on kyllä parasta, mitä olen hetkeen lukenut.

Yritän tässä viikonlopun aikana saada luettua eteenpäin, ellen peräti saa loppuunkin.