Kirjoittajien Kilta

Haluaisin oppia kirjoittamaan kaunista tekstiä/kuvausta tarinoihini. Tätä varten haluaisin tehdä vähän taustatutkimusta ja ottaa mallia jo julkaistuilta kirjailijoilta, joilla on kaunista kuvailua teksteissään. Kauniilla haen takaa kirjallista vastinetta herkälle vesiväreillä maalailulle - ottakaa tämä miten haluatte, olen avoin erilaisille kirjoitustyyleille ja saa tarjota myös jotain ihan muuta. :D Saa olla yliampuvan hidasta ja laahaavaa. Ensisijaisesti haen proosaa, mutta saa tarjota myös runoutta.

Olisiko kellään siis tarjota hyviä, mahdollisesti kauniita, kuvailijoita tai jotain tiettyä teosta?

Anniina Mikaman Myrryksessä on yksittäisiä lauseita, joita jään maistelemaan ja ihastelemaan. Myrryksen ensimmäisellä sivulla on virke: Varkain oli syksyn harmaus hiipinyt maiden ylle, ja se kulki kuin huokaava haamu halki lakastuvien puiden holviston.

Anni Kytömäen kirjoissa luonto elää. Kuvailu on herkkää, pikkutarkkaa, aivan ihanaa. Sitä tuntee olevansa syksyisessä metsikössä hahmojen kanssa, tai ankeassa pikkumökissä, tai ankarassa pakkasessa.

Ja on tämä kuvaus Kultarinnasta. Spoilereissa, koska tässä on erään kuolinkohtaus. Miten kaunis, miten kaunis!

Salama iskee rintaan. Metsä kaatuu sijoiltaan. - - Taivas on syvä, tähdet äärettömän kaukana. Ensimmäistä kertaa hän ylettyy niihin.

Kiitos! Laitoin heti varaukseen.

Tove Jansson tulee mieleen tyylikkäänä kirjoittajana. Muistan kun lasten kanssa luettiin niitä kaikenmaailman yksinkertaistettuja muumijuttuija, ja sitten osui käpälään alkuperäinen...
Antoine de Saint Exupery (kai muutakin on käännetty kuin Pikku Prinssi, olen petrannut ranskaani joskus muilla teoksilla -- joo Yölento ainakin on käännetty)

Ranya ElRamlyn Auringon asema on yksi kauneimmista kirjoista, joita olen lukenut! Uskomattoman värikästä ja väkevää kieltä ja kuvailua. Kuin oranssi vesivärimaalaus.