Kirjoitusmotivaatio ja -rutiini
Valvoja: haikailutaide
Kirjoitusmotivaatio ja -rutiini
Yritättekö ylläpitää jotakin kirjoitusrutiinia, esim. "joka päivä sata sanaa" tai "tunti projektin edistämistä viikossa"? Vai edistättekö projektejanne lähinnä kuukauden mittaisten haasteiden voimalla? Tai pelkästään inspiraatioon luottaen?
Kuvittelisin, että tavoitteellisesti kirjoittaville (mitä se kenenkin kohdalla tarkoittaakaan, julkaisua tai jotain muuta) jonkinlaisesta kirjoitusrutiinista on hyötyä. Harvalla varmaan silkka inspiraatio ja työskentely projektin eteen silloin, kun se sattuu innostamaan, kantaa kovin pitkälle kovin nopeasti -- ainakaan jos työn alla on romaanimittainen teksti. Inspiraatioon luottamisessa ei tietenkään ole mitään pahaa, jos vain itse on tyytyväinen etenemistahtiinsa. Mutta jos tavoitteena on vaikka osallistua kirjoituskilpailuun tai julkaista romaani seuraavan kolmen vuoden aikana, tarvitaan todennäköisesti sitoutumista ja ahkerointia silloinkin, kun ei yhtään huvittaisi. Kuinka siis löytää motivaatio ja saada luotua omaan elämäntilanteeseensa ja omiin tavoitteisiinsa sopiva rutiini?
Itse en ole vielä löytänyt itselleni vedenpitävää kirjoitusrutiinia tai keinoa motivoida itseäni säännöllisessä kirjoittamisessa. Kuukauden mittaiset kirjoitushaasteet ovat joskus antaneet sen alkusysäyksen kirjoittaa ensimmäinen versio tai osa siitä, mutta haasteiden voima alkaa omalla kohdallani jo hiipua -- ja kirjoittamisen jatkaminen haasteen päätyttyä vasta hankalaa onkin. Joskus onnistuin melko pitkään (muutaman kuukauden?) ylläpitämään sellaista rutiinia, että kirjoitin ainakin vähän joka päivä, sanamääristä viis. Nykyäänkin avaan kirjoitusohjelman lähes joka päivä, mutta en välttämättä edes vilkaise keskeneräistä projektiani. Yrityksen ja erehdyksen kautta olen löytänyt tapoja, jotka toimivat tai eivät toimi itselleni edistymisen mittaamisessa ja ajankohdat, joina kirjoittaminen sujuu parhaiten. Vielä kuitenkin puuttuu se jokin, jolla kirjoittamisen saisi etenemään edes suhteellisen tasaista tahtia.
Millä te muut motivoitte itseänne? Etukäteen päätetyillä palkinnoilla, kun projekti on tietyssä pisteessä? Ihan vain kuvittelemalla kirjanne hienoissa kansissa kirjakaupan hyllylle? Kuvittelemalla lukijoiden reaktioita valmiiseen tekstiin? Jollakin muulla?
Kuvittelisin, että tavoitteellisesti kirjoittaville (mitä se kenenkin kohdalla tarkoittaakaan, julkaisua tai jotain muuta) jonkinlaisesta kirjoitusrutiinista on hyötyä. Harvalla varmaan silkka inspiraatio ja työskentely projektin eteen silloin, kun se sattuu innostamaan, kantaa kovin pitkälle kovin nopeasti -- ainakaan jos työn alla on romaanimittainen teksti. Inspiraatioon luottamisessa ei tietenkään ole mitään pahaa, jos vain itse on tyytyväinen etenemistahtiinsa. Mutta jos tavoitteena on vaikka osallistua kirjoituskilpailuun tai julkaista romaani seuraavan kolmen vuoden aikana, tarvitaan todennäköisesti sitoutumista ja ahkerointia silloinkin, kun ei yhtään huvittaisi. Kuinka siis löytää motivaatio ja saada luotua omaan elämäntilanteeseensa ja omiin tavoitteisiinsa sopiva rutiini?
Itse en ole vielä löytänyt itselleni vedenpitävää kirjoitusrutiinia tai keinoa motivoida itseäni säännöllisessä kirjoittamisessa. Kuukauden mittaiset kirjoitushaasteet ovat joskus antaneet sen alkusysäyksen kirjoittaa ensimmäinen versio tai osa siitä, mutta haasteiden voima alkaa omalla kohdallani jo hiipua -- ja kirjoittamisen jatkaminen haasteen päätyttyä vasta hankalaa onkin. Joskus onnistuin melko pitkään (muutaman kuukauden?) ylläpitämään sellaista rutiinia, että kirjoitin ainakin vähän joka päivä, sanamääristä viis. Nykyäänkin avaan kirjoitusohjelman lähes joka päivä, mutta en välttämättä edes vilkaise keskeneräistä projektiani. Yrityksen ja erehdyksen kautta olen löytänyt tapoja, jotka toimivat tai eivät toimi itselleni edistymisen mittaamisessa ja ajankohdat, joina kirjoittaminen sujuu parhaiten. Vielä kuitenkin puuttuu se jokin, jolla kirjoittamisen saisi etenemään edes suhteellisen tasaista tahtia.
Millä te muut motivoitte itseänne? Etukäteen päätetyillä palkinnoilla, kun projekti on tietyssä pisteessä? Ihan vain kuvittelemalla kirjanne hienoissa kansissa kirjakaupan hyllylle? Kuvittelemalla lukijoiden reaktioita valmiiseen tekstiin? Jollakin muulla?
Vaihdoin nimimerkkiä! Hirmu -> Miksu
avatar by Haikailutaide
avatar by Haikailutaide
Re: Kirjoitusmotivaatio ja -rutiini
Minulla ei ole kirjoitusrutiinia, mutta saan siitä huolimatta tekstiä aikaiseksi, koska minua jatkuvasti himottaa päästä kirjoittamaan. Kirjoitan yhdessä päivässä valmistuvia novelleja, ja rajoittavana tekijänä on lähinnä se, että pitää olla idea jonka toteuttaa.
- haikailutaide
- Kiltavalvoja
- Viestit: 484
- Liittynyt: 04 Joulu 2023 10:45
- Paikkakunta: Turku
- Viesti:
Re: Kirjoitusmotivaatio ja -rutiini
Tää sai mut itse asiassa tosissaan miettimään, että onko mulla kirjoitusrutiinia ylipäätään.
Kirjoitan aktiivisesti ja tekstiä syntyy, mutta se luova tekeminen kuitenkin vaan on jotakin, mitä teen aina silloin, kun aikaa ja energiaa löytyy. Se on ajanvietettä.
Tähän mun on toki sanottava se, etten omista teeveetä enkä tilaa mitään suoratoistopalveluita.
Se varmasti vapauttaa yllättävän ison blokin arjesta, joka muuten menisi helposti "kuluttavampaan" viihteen katseluun.
Asun lisäksi yksin, eikä mulla ole lemmikkejä, sekin helpottaa sitä "tylsistymistä" josta ainakin Neil Gaiman on tainnut puhua tärkeänä motivaattorina luovuudelle.
Jos on tarpeeksi vähän ärsykettä ulkopuolelta, silloin sitä lörpötystä alkaa herkemmin keksimään päänsä sisällä.
Toki mulla on keskeneräisen projektini kanssa usein sellasta "jospa tänään kirjoitan ainakin tunnin verran" tai "jos tänä viikonloppuna saisin luvun valmiiksi". Mutta ei se mikään tiukka rutiini ole.
(Lisäys: alkupäivän sana oli näemmä "toki")
Kirjoitan aktiivisesti ja tekstiä syntyy, mutta se luova tekeminen kuitenkin vaan on jotakin, mitä teen aina silloin, kun aikaa ja energiaa löytyy. Se on ajanvietettä.
Tähän mun on toki sanottava se, etten omista teeveetä enkä tilaa mitään suoratoistopalveluita.
Se varmasti vapauttaa yllättävän ison blokin arjesta, joka muuten menisi helposti "kuluttavampaan" viihteen katseluun.
Asun lisäksi yksin, eikä mulla ole lemmikkejä, sekin helpottaa sitä "tylsistymistä" josta ainakin Neil Gaiman on tainnut puhua tärkeänä motivaattorina luovuudelle.
Jos on tarpeeksi vähän ärsykettä ulkopuolelta, silloin sitä lörpötystä alkaa herkemmin keksimään päänsä sisällä.
Toki mulla on keskeneräisen projektini kanssa usein sellasta "jospa tänään kirjoitan ainakin tunnin verran" tai "jos tänä viikonloppuna saisin luvun valmiiksi". Mutta ei se mikään tiukka rutiini ole.
(Lisäys: alkupäivän sana oli näemmä "toki")
Piimän Paavali, joka kertoi kauhutarinan työpaikan kahvihuoneen kokkelipurkista...
Sudensurma, poliittista folklore-fantasiaa; 2. luonnos, 23/28 lukua.
Aivoriihessä: Jätinhauta, synkeää seikkailufantasiaa; Heppakirjoja historiallisella twistillä.
Sudensurma, poliittista folklore-fantasiaa; 2. luonnos, 23/28 lukua.
Aivoriihessä: Jätinhauta, synkeää seikkailufantasiaa; Heppakirjoja historiallisella twistillä.
Re: Kirjoitusmotivaatio ja -rutiini
Mä olen nyt yrittänyt saada rutiinia sillä, että työskentelen vähintään vartin joka päivä. Suunnittelen, juonin, kirjoitan, editoin, mitä nyt teenkään. Toisinaan työskentelen projektin parissa tasan sen vartin (varsinkin silloin, jos jää aloittaminen myöhälle) mutta usein onneksi aikaa kuluu kirjoittamisen parissa enemmänkin. Mulle se aloittaminen on kaikista vaikeinta, joten pieni vartin kirjoitusrupeama on helpompi käsittää (kuin esim. 1000 sanaa, koska siihen voi mennä vaikka kuinka pitkään, vaikka IHAN KOKO PÄIVÄ (ainakin jos mun aivoja on uskominen)) ja se on sen verran lyhyt aika, että sen saa usein rutistettua, vaikka olisi kuinka kiireistä. Tosin ei sekään nyt aina onnistu, valitettavasti. Mulle tulee helposti se, että jos en kirjoita päivään tai pariin, niin siitä tulee pieni syyllisyydentunto ja aloittaminen uudelleen (niin sanotusti) on vieläkin hankalampaa. Yritän kuitenkin päästä tuosta ajattelutavasta eroon ja vain jatkaa vartin kirjoitteluilla, vaikka olisikin mennyt viikko etten ole tehnyt mitään.
Tästä rutiinista ja sen luomisesta on todella loistava kirja olemassa. Sitä joku täällä suosittele aiemmin tänä vuonna (ISO KIITOS siitä!). Menin ja tilasin sen samana päivänä ja nyt se on luettu ja hyväksi todettu. Eli kirja on Written (Bec Evans ja Chris Smith) ja suosittelen sitä kyllä lämpimästi kaikille, jotka haluaa saada itselleen jonkinlaisen kirjoitusrutiinin. Loistava kirja aiheesta.
Tästä rutiinista ja sen luomisesta on todella loistava kirja olemassa. Sitä joku täällä suosittele aiemmin tänä vuonna (ISO KIITOS siitä!). Menin ja tilasin sen samana päivänä ja nyt se on luettu ja hyväksi todettu. Eli kirja on Written (Bec Evans ja Chris Smith) ja suosittelen sitä kyllä lämpimästi kaikille, jotka haluaa saada itselleen jonkinlaisen kirjoitusrutiinin. Loistava kirja aiheesta.
Marras 18 104/25 000
Joulukalenteritarina 6936
Joulukalenteritarina 6936
Re: Kirjoitusmotivaatio ja -rutiini
Tunnistin tästä ajatuksesta itseni. Mulla ei ole niin minkäänlaista kirjoitusrutiinia, ja olen yrittänyt saada sitä aikaan juuri noilla vartin kirjoituksilla, mutta nekin tuntuvat aina hiipuvan pois.
En sinänsä usko omalla kohdallani inspiraatioon, joka jostain vain leimahtaisi ja saisi kirjoittamaan. Kyllä sitäkin tapahtuu, mutta oikeastaan vain ideoiden tasolla. Eli silloin, kun päähän pälkähtää idea tarinalle, sen haluaa nopeasti kirjoittaa jonnekin ennen kuin se unohtuu. Muuten inspiraatio syntyy minulla kirjoittamalla, jos on syntyäkseen, ja siksi haluaisin kovasti synnyttää jonkinlaisen kirjoitusrutiinin.
Tällä hetkellä itseäni blokkaa ainakin se, että en halua kirjoittaa mitään uutta ennen kuin saan käsistäni pois jotain melkein valmiita. Tähän kun yhdistää sen, että olen pahamaineisen laiska viimeistelemään yhtään mitään -- oli se sitten teksti tai villapaita niin viimeisten lankojen päättely on minulle yhtä tuskaa. Viimeistely tuntuu työltä, ja kun olen nykyään aika kiireinen ns. oikeiden töiden takia, en oikein jaksa tehdä mitään työlästä enää harrastuksen vuoksi.
Re: Kirjoitusmotivaatio ja -rutiini
Tunnistan ilman muuta kirjoitushimon; itselläni se vain valitettavasti tuppaa rajoittumaan projektin alkuvaiheisiin. Se varmaan liittyy paitsi uutuudenviehätykseen myös siihen, että mitä pidemmälle pitkässä tekstissä pääsen, sitä enemmän alkuperäinen idea/juoni on päässyt rönsyilemään ja sitä enemmän vaaditaan myös suunnittelua kesken kirjoittamisen. Novellit ovat ehkä siinä mielessä käteviä kirjoitettavia, että ideaan ei ehdi kyllästyä ja juonikin lienee aika tarkkaan mietitty etukäteen? (En silti sano, että niitä olisi helppo kirjoittaa; itselleni on nimenomaan vaikeaa hahmottaa esim. kuinka paljon päähenkilön taustaa voi ja kannattaa avata novellissa.)punnort kirjoitti: ↑05 Touko 2024 23:00 Minulla ei ole kirjoitusrutiinia, mutta saan siitä huolimatta tekstiä aikaiseksi, koska minua jatkuvasti himottaa päästä kirjoittamaan. Kirjoitan yhdessä päivässä valmistuvia novelleja, ja rajoittavana tekijänä on lähinnä se, että pitää olla idea jonka toteuttaa.
Hyvä näkökanta. Itselleni tv ja suoratoistopalvelut eivät tosin ole se pahin kompastuskivi, vaan sellainen "aivoton" netissä surffailu. Nettiin on helpompi lipsahtaa puolivahingossa kuin tv:n ääreen, ja siinä missä esim. elokuva kestää tietyn ajan, internetissä riittää selattavaa loputtomiin.haikailutaide kirjoitti: ↑06 Touko 2024 10:12 Tähän mun on toki sanottava se, etten omista teeveetä enkä tilaa mitään suoratoistopalveluita.
Se varmasti vapauttaa yllättävän ison blokin arjesta, joka muuten menisi helposti "kuluttavampaan" viihteen katseluun.
Asun lisäksi yksin, eikä mulla ole lemmikkejä, sekin helpottaa sitä "tylsistymistä" josta ainakin Neil Gaiman on tainnut puhua tärkeänä motivaattorina luovuudelle.
Tylsyydellä on myös kääntöpuolensa: jos on liian vähän tekemistä ja ulkoisia ärsykkeitä, kirjoittamiseenkin voi olla vaikea saada ideoita.
Tuttua. En tiedä, onko se omalla kohdallani niinkään syyllisyydentunto, mutta helposti kirjoitusputken katkeaminen johtaa pidempään taukoon. Olen ajatellut, että päivittäin kirjoittaminen pitää projektin jatkuvasti mielessä / mielen perukoilla, jolloin on helpompi aina jatkaa siitä, mihin on viimeksi jäänyt.
Tämä pätee minuunkin, inspiraatio yleensä seuraa kun tarpeeksi kauan jaksaa kirjoittaa "väkisin". Tai ehkä se on vain jonkinlainen flow-tila, teksti alkaa edetä omalla painollaan vaikkei käsillä oleva kohtaus olisikaan erityisen innostava.
Vaihdoin nimimerkkiä! Hirmu -> Miksu
avatar by Haikailutaide
avatar by Haikailutaide
Re: Kirjoitusmotivaatio ja -rutiini
Tämä on kyllä totta. Pitkän tauon jälkeen on aina hieman hankalaa palata projektin pariin, koska se tarina ei ole ollut mielessä hetkeen, niin siihen on tullut etäisyyttä. Asiat saattaa tuntua hieman vierailta ja jotkut yksityiskohdat on saattaneet jopa unohtua. Osittain ainakin. Tekstin työstäminen on paljon helpompaa silloin kun sitä tekee tarpeeksi usein. Ei tarvitse ensin lukea kaikkea aiemmin kirjoittamaa läpi saadakseen uudelleen tuntumaa tarinaan.Hirmu kirjoitti: ↑07 Touko 2024 15:11
Tuttua. En tiedä, onko se omalla kohdallani niinkään syyllisyydentunto, mutta helposti kirjoitusputken katkeaminen johtaa pidempään taukoon. Olen ajatellut, että päivittäin kirjoittaminen pitää projektin jatkuvasti mielessä / mielen perukoilla, jolloin on helpompi aina jatkaa siitä, mihin on viimeksi jäänyt.
Marras 18 104/25 000
Joulukalenteritarina 6936
Joulukalenteritarina 6936
Re: Kirjoitusmotivaatio ja -rutiini
Pyrin kirjoittamaan joka päivä, mutta kyllä taukopäiviä tulee. Silloinkin yritän pitää tekeillä olevan projektin mielessä. Etenkin suunnittelu ja outline on tärkeä tehdä mahdollisimman tiiviisti, ettei ajatus karkaa. Toinen, minkä tahtoisin tehdä tiukalla aikataululla on eka drafti, mutta aikomukset ja toteutus on kaksi eri asiaa.
Seitsemän yli kaksi (nuorten fantasiaromaani, vielä 1 editointipuristus ennen ammattilaisen silmää)
Tätä tietä uniin (runokokoelma, kustantamokierroksella)
Vuorenpeikon mielitietty ja muita runoja (suunnitteilla julkaisu 2025)
Tätä tietä uniin (runokokoelma, kustantamokierroksella)
Vuorenpeikon mielitietty ja muita runoja (suunnitteilla julkaisu 2025)
Re: Kirjoitusmotivaatio ja -rutiini
Voihan rutiinit. Olen roikkunut Kirjoittajien killan foorumilla jo hyvän tovin ja kun viimein aloin tutkia tämän syövereitä, sattui tämä topic silmään. Minulle kirjoittaminen ei ole millään muotoa "pakko" tai jonkinlainen sisäänrakennettu ominaisuus, vaikka joskus inspiraatio iskee ja pystyn tuottamaan luovaa tekstiä paljonkin. Ja joskus se kutkuttaa. Mutta suurimman osan ajasta kirjoitan, koska tahdon, en siksi että minun täytyisi. Olisi siis etenkin tavoitteellisen kirjoittamisen kannalta tärkeää, että luo ne rutiinit (joita ei ole) ja sitoutuu niihin, että sitä oikeasti voisi väittää itseään tavoitteelliseksi kirjoittajaksi. Rutiinit on mulle muutenkin hankalia, osin mt-taustan, osin adhd-viitteiden takia. Mutta just ne auttaisi pärjäämään paremmin arjessa, olipa ne sitten aamiaista tai sitä kirjoittamista, kun arki koostuisi jokseenkin hallittavista palasista. Kirjoitusrutiinia kaipaisin juuri tavoitteellisen työn etenemisen lisäksi myös vahvasti vapaa-ajanviettotapana ja pakoreittinä "aivottomasta internetistä" (johon Hirmukin viittaisi).
Olen tutustunut muun muassa erilaisiin itsensä johtamisen oppaisiin, joista suositus Satu Pihlajan Aikaansaamisen taialle ja James Clearin nimenoaman rutiinikirjaan Pura rutiinit atomeiksi, joista olen yrittänyt löytää eväitä. Helpommin luettu kuin käyttöönotettua. Lisäksi olen hakenut pitkäjänteisyyteeni inspiraatiota Stephen Kingin Kirjoittamisesta-kirjasta. Minulla olisi eväitä ainakin teoriatasolla luoda rutiineita myös kirjoittamiseen. Mutta siitä päästäänkin motivaatioon, jota epäilen nykyään jatkuvasti. Kesä on vaikeaa aikaa kirjoittajaminulle, että vähän odotan syksyäkin, mutta kaiken kesken jääneiden projektien jälkeen, motivaatio alkaa olla pakkasen puolella ja tarvitsisin kipeästi jotain valmista tai edes järkevän välistepin, mistä ottaa porkkanaa. Mulla onnistumiset ruokkii sitä motivaatiota, mutta toistaiseksi etapit on olleet niin suuruudenhulluja, että itse olen suohon vajoamassa motivaation ylläpitämisen suhteen. Kiinnostaisikin kuulla, millä motivoitte ja/tai palkitsette itseänne, että rutiini pysyy yllä tai tietyt projektit valmistuvat? Kuten esittelyssä kerroin, rönsyily on vähän tavaramerkkini. Niin pöytälaatikossa kuin näissä viesteissä, mutta tulin nyt tähän topiciin hakemaan vähän vertaistukeakin ja "myöntämään" tuon sisäisen palon puuttumisen. En sano, että luovuus olisi pakotettua, kun olen aina ollut luova (ennen kirjoittamista piirsin sekä tein kaverin kanssa sarjakuvaa sekä tekstiroolipelasin), mutta sellainen pitkäjänteinen ja arkeen sulautuva "inspiraatio" kuitenkin puuttuu, mitä haluaisin kovasti lähteä rakentamaan askel kerrallaan.
Tuolla oli myös hyvä vinkki, että sanamäärätavoite voi olla myös petollinen, että ehkä itselle juuri sopisi se aika (esim. 15 minuuttia). Sen ajan toteutumisen ympärille tarvitsisi kuitenkin jotain, kuten James Clear sanoisi tehdäkseen siitä ilmeisen, että asiaan on helppo tarttua eikä sitä sivuuta. Puhelinhan se pahin huomion viejä on, samoin tietokoneella olevan Discordit ja WhatsAppit jne., mutta en oikein osaa tarttua kynään ja paperiinkaan. Haaveilen välillä, että olisi puhtaasti vain kirjoittamiseen tietokone, joka olisi se ns. työväline, jolla ei "surffata" muuta. Mutta se on varsin epäbudjettiystävällinen ratkaisu. Kai sitä vain pitäisi painaa yläkulman ruksia ja sulkea kaikki hurlumhei.
Kiitos kiinnostavasta topicista! On ollut kiva lukea muiden fiiliksiä ja erilaisia näkökulmia. :)
Olen tutustunut muun muassa erilaisiin itsensä johtamisen oppaisiin, joista suositus Satu Pihlajan Aikaansaamisen taialle ja James Clearin nimenoaman rutiinikirjaan Pura rutiinit atomeiksi, joista olen yrittänyt löytää eväitä. Helpommin luettu kuin käyttöönotettua. Lisäksi olen hakenut pitkäjänteisyyteeni inspiraatiota Stephen Kingin Kirjoittamisesta-kirjasta. Minulla olisi eväitä ainakin teoriatasolla luoda rutiineita myös kirjoittamiseen. Mutta siitä päästäänkin motivaatioon, jota epäilen nykyään jatkuvasti. Kesä on vaikeaa aikaa kirjoittajaminulle, että vähän odotan syksyäkin, mutta kaiken kesken jääneiden projektien jälkeen, motivaatio alkaa olla pakkasen puolella ja tarvitsisin kipeästi jotain valmista tai edes järkevän välistepin, mistä ottaa porkkanaa. Mulla onnistumiset ruokkii sitä motivaatiota, mutta toistaiseksi etapit on olleet niin suuruudenhulluja, että itse olen suohon vajoamassa motivaation ylläpitämisen suhteen. Kiinnostaisikin kuulla, millä motivoitte ja/tai palkitsette itseänne, että rutiini pysyy yllä tai tietyt projektit valmistuvat? Kuten esittelyssä kerroin, rönsyily on vähän tavaramerkkini. Niin pöytälaatikossa kuin näissä viesteissä, mutta tulin nyt tähän topiciin hakemaan vähän vertaistukeakin ja "myöntämään" tuon sisäisen palon puuttumisen. En sano, että luovuus olisi pakotettua, kun olen aina ollut luova (ennen kirjoittamista piirsin sekä tein kaverin kanssa sarjakuvaa sekä tekstiroolipelasin), mutta sellainen pitkäjänteinen ja arkeen sulautuva "inspiraatio" kuitenkin puuttuu, mitä haluaisin kovasti lähteä rakentamaan askel kerrallaan.
Tuolla oli myös hyvä vinkki, että sanamäärätavoite voi olla myös petollinen, että ehkä itselle juuri sopisi se aika (esim. 15 minuuttia). Sen ajan toteutumisen ympärille tarvitsisi kuitenkin jotain, kuten James Clear sanoisi tehdäkseen siitä ilmeisen, että asiaan on helppo tarttua eikä sitä sivuuta. Puhelinhan se pahin huomion viejä on, samoin tietokoneella olevan Discordit ja WhatsAppit jne., mutta en oikein osaa tarttua kynään ja paperiinkaan. Haaveilen välillä, että olisi puhtaasti vain kirjoittamiseen tietokone, joka olisi se ns. työväline, jolla ei "surffata" muuta. Mutta se on varsin epäbudjettiystävällinen ratkaisu. Kai sitä vain pitäisi painaa yläkulman ruksia ja sulkea kaikki hurlumhei.
Kiitos kiinnostavasta topicista! On ollut kiva lukea muiden fiiliksiä ja erilaisia näkökulmia. :)
"I wish I could stay in this moment forever.
But then it wouldn't be a moment."
- haikailutaide
- Kiltavalvoja
- Viestit: 484
- Liittynyt: 04 Joulu 2023 10:45
- Paikkakunta: Turku
- Viesti:
Re: Kirjoitusmotivaatio ja -rutiini
Muuhun en osaa vastata, mutta mulle itselleni tähän yks tomiva ratkaisu on kirjastossa kirjoittaminen!Odette kirjoitti: ↑27 Heinä 2024 19:17 Puhelinhan se pahin huomion viejä on, samoin tietokoneella olevan Discordit ja WhatsAppit jne., mutta en oikein osaa tarttua kynään ja paperiinkaan. Haaveilen välillä, että olisi puhtaasti vain kirjoittamiseen tietokone, joka olisi se ns. työväline, jolla ei "surffata" muuta.
Erityisesti jos löytyy yliopistokirjastoja läheltä (niihinhän usein saa vaikka kortinkin kyllä kuka tahansa, vaikkei yliopiston kirjoilla olisikaan.)
Siellä ns. julkisesti muidenkin kirjoittajien/lukijoiden ympäröimänä, vaikka olisikin omassa sopessaan, on ainakin mulle itselleni tosi erilainen tunnelma kirjoittaa kuin itse kotona.
On ikään kuin jo vastuu olla hiljaa ja keskittyä, koska muutkin. Siinä kontekstissa esim. pomodoro-ajastuksella kirjoittelu voi olla tosi tehokasta vaikka vain yhdenkin tunnin.
Piimän Paavali, joka kertoi kauhutarinan työpaikan kahvihuoneen kokkelipurkista...
Sudensurma, poliittista folklore-fantasiaa; 2. luonnos, 23/28 lukua.
Aivoriihessä: Jätinhauta, synkeää seikkailufantasiaa; Heppakirjoja historiallisella twistillä.
Sudensurma, poliittista folklore-fantasiaa; 2. luonnos, 23/28 lukua.
Aivoriihessä: Jätinhauta, synkeää seikkailufantasiaa; Heppakirjoja historiallisella twistillä.
Re: Kirjoitusmotivaatio ja -rutiini
haikailutaide, tuo on kyllä totta, että ympäristön vaihtaminen voisi avittaa. Toinen, että sopisi "treffit" kaverin kanssa, että molemmat kirjoittaa tahoillaan. Aikoinaan olin aktiivisesti erityisesti NaNoWriMon aikaan "sanasodissa", mutta nykyisin en oikein osaa tarttua tai viimein innostuessani en sitten löydä sprinttiseuraa. Aika monessa jutussa mulla auttaa se, että on ns. kaveri eli ehkä tuokin, että kirjastossa saattaisi joku muukin vaikkapa opiskella. Meidän kirjaston tapauksessa tosin painosanalla "saattaa", kun asun Iisalmessa... Kiitos vinkistä joka tapauksessa, pitää ehkä kokeilla joku kerta! Hassua kyllä, että minullahan on nykyisin huushollissa "työhuone", josta aina haaveilin, mutta eipä siitä tullutkaan mikään kirjoitusinspiraation salainen luola.
"I wish I could stay in this moment forever.
But then it wouldn't be a moment."
Re: Kirjoitusmotivaatio ja -rutiini
Laitoin vihdoin kalenteriin kirjoitusajat. 2 h päivässä ma-pe. Nähtävästi tunti kerrallaan näin aamusta on maksimi, mitä jaksan yhtäjaksoisesti, mutta muulloin taas on kaiken maailman menoja. Mieluummin joka päivä samaan aikaan kuin tänään tällöin ja huomenna silloin. Jospa tähän klo 7-9 rytmiin tottuis, olenhan mä joskus herännyt aamuviideltäkin kirjoittamaan.
Seitsemän yli kaksi (nuorten fantasiaromaani, vielä 1 editointipuristus ennen ammattilaisen silmää)
Tätä tietä uniin (runokokoelma, kustantamokierroksella)
Vuorenpeikon mielitietty ja muita runoja (suunnitteilla julkaisu 2025)
Tätä tietä uniin (runokokoelma, kustantamokierroksella)
Vuorenpeikon mielitietty ja muita runoja (suunnitteilla julkaisu 2025)
Re: Kirjoitusmotivaatio ja -rutiini
Mulla kirjoittaminen menee aika lailla sykleissä. Joskus tulee useampikin kuukausi väliä, kun elämässä tapahtuu jotain, eikä kirjoittamista ehdi/jaksa/muista tehdä. Nyt vasta olen alkanut tajuamaan, että se on ihan ok. Että voi sanoa harrastavansa kirjoittamista, vaikkei sitä tekisikään joka päivä. Saahan sitä sanoa hiihtävänsäkin säännöllisesti, jos sitä tekee joka kolmas talvi kerran :D Kuitenkin sekin riittää, että kehittelen tarinoita lähes joka päivä, luen joka ilta ja identifioin itseni kirjoittajaksi.
Silloin kun on oikein kunnon motivaatio kirjoittaa, niin se on tosi intensiivistä. Ajantaju katoaa ja tekisi mieli jatkaa tuntikaupalla. Kunnes sitten taas muutaman päivän jälkeen ei jaksaisi koskea näppikseen pitkällä tikullakaan. Sekin on ihan ok. Vaikka aina sanotaan, että "inspiraatiota ei pidä odottaa", ja onhan se sillä tavalla totta, että se inspiraatio saattaa tulla vasta kirjoittamiseen ryhtymisen jälkeen, niin kuitenkin olisi hyvä kuunnella omaa kehoa ja välttää sellasta hampaat irvessä pakottamista. Kirjoittaminen on kuitenkin harrastus (ainakin minulle), niin en halua sen olevan väkisin vääntämistä.
Joskus tosin kirjoittaminen vain unohtuu. Jatkaa elämäänsä normaalisti, ja sitten kun taas joskus palaa takaisin, niin ihmettelee, miten selvisinkään ilman tätä. Se, mitä itse voisin kirjoitusrutiinissani parantaa olisi, että jollain tavalla muistuttaisin, että sekin on olemassa. En halua mitään "vähintään 15 min joka päivä"-tavoitteita, vaan ennemminkin sellaista, että vaikka joka toinen kuukausi keskittyisi kirjoittamiseen, ja joka toinen muuhun elämään. Nyt on taas elokuu mennyt muuhun elämään, niin yritän osallistua syyskuun haasteeseen.
Silloin kun on oikein kunnon motivaatio kirjoittaa, niin se on tosi intensiivistä. Ajantaju katoaa ja tekisi mieli jatkaa tuntikaupalla. Kunnes sitten taas muutaman päivän jälkeen ei jaksaisi koskea näppikseen pitkällä tikullakaan. Sekin on ihan ok. Vaikka aina sanotaan, että "inspiraatiota ei pidä odottaa", ja onhan se sillä tavalla totta, että se inspiraatio saattaa tulla vasta kirjoittamiseen ryhtymisen jälkeen, niin kuitenkin olisi hyvä kuunnella omaa kehoa ja välttää sellasta hampaat irvessä pakottamista. Kirjoittaminen on kuitenkin harrastus (ainakin minulle), niin en halua sen olevan väkisin vääntämistä.
Joskus tosin kirjoittaminen vain unohtuu. Jatkaa elämäänsä normaalisti, ja sitten kun taas joskus palaa takaisin, niin ihmettelee, miten selvisinkään ilman tätä. Se, mitä itse voisin kirjoitusrutiinissani parantaa olisi, että jollain tavalla muistuttaisin, että sekin on olemassa. En halua mitään "vähintään 15 min joka päivä"-tavoitteita, vaan ennemminkin sellaista, että vaikka joka toinen kuukausi keskittyisi kirjoittamiseen, ja joka toinen muuhun elämään. Nyt on taas elokuu mennyt muuhun elämään, niin yritän osallistua syyskuun haasteeseen.
Re: Kirjoitusmotivaatio ja -rutiini
Pöh, ei tuosta mitään tullut tällä väsymyksellä. En ole jaksanut kirjoittaa viime lauantain jälkeen mitään. Yritän armollisuutta: 1 h kerrallaan. Jos joka päivä ehdin ja jaksan niin hyvä.Timli kirjoitti: ↑14 Elo 2024 07:55 Laitoin vihdoin kalenteriin kirjoitusajat. 2 h päivässä ma-pe. Nähtävästi tunti kerrallaan näin aamusta on maksimi, mitä jaksan yhtäjaksoisesti, mutta muulloin taas on kaiken maailman menoja. Mieluummin joka päivä samaan aikaan kuin tänään tällöin ja huomenna silloin. Jospa tähän klo 7-9 rytmiin tottuis, olenhan mä joskus herännyt aamuviideltäkin kirjoittamaan.
Seitsemän yli kaksi (nuorten fantasiaromaani, vielä 1 editointipuristus ennen ammattilaisen silmää)
Tätä tietä uniin (runokokoelma, kustantamokierroksella)
Vuorenpeikon mielitietty ja muita runoja (suunnitteilla julkaisu 2025)
Tätä tietä uniin (runokokoelma, kustantamokierroksella)
Vuorenpeikon mielitietty ja muita runoja (suunnitteilla julkaisu 2025)
- Quirinea
- Kiltavalvoja
- Viestit: 513
- Liittynyt: 02 Joulu 2023 22:58
- Sanamäärä: Raapaleita 74 / 100
- Paikkakunta: Espoo
- Viesti:
Re: Kirjoitusmotivaatio ja -rutiini
@Shieva Jossakin olen nähnyt ehdotuksen (varmaan moneenkin kertaan), että voi päättää käyttävänsä kirjoittamiseen vaikka joka päivä (tai torstaisin ja sunnuntaisin) kymmenen minuuttia. Jos pääsee vauhtiin niin jatkaa. Jos ei pääse, niin sitten on kirjoittanut kymmenen minuuttia.
H.E.I.N.Ä.16046 / 16000 sanaa