Tarvitsetko hahmolle nopeasti nimen, mutta oma pääsi lyö tyhjää? Millainen hallintomuoto oli Kuubassa vuonna 1758? Onko sinulla hieno hahmoidea, mutta et pysty sisällyttämään hahmoa omaan tarinaasi, vaikka hän selkeästi ansaitsisi olla osa jotain? Täällä voit sekä jakaa, että vastaanottaa ideoita käyttöösi. Pyydän, että luette kuitenkin alueen säännöt, ennen kuin postaatte ketjuja tälle alueelle.
Taustoja tarinalle, että kyseessä on jouluinen ja joulunaikaan ja marraskuuhun sijoittuva tarina, jossa Eskil-tonttu ihmettelee mihin joulu/joulumieli on kadonnut kun maa on märkä ja musta eikä Ärjämöistä ole näkynyt mailla halmeilla. ( Ärjämöinen on siis muistaakseni jonkinlainen talveen liittyvä taruhahmo suomalaisessa kulttuuriperinnössä. )
”Elämä on aika kummallista. Tässä sitä on ikänsä uskonut, että hopeatarjotinta voi käyttää vain yhdellä tavalla, ja sitten se onkin paljon parempi johonkin aivan muuhun.” -Muumimamma
"Joulumieli" on yhdyssanana semmoinen, että se melkein käy jo muinaissuomalaisesta nimestä (vrt. Kaukamieli, Ihalempi, jne.). "Joulumielen metsästys" voisi siis olla ihan hauska otsikko sikäli mikäli kyseessä on joulun lisäksi myös joku henkilöksi laskettava, jota etsitään.
Toki siinä mielessä metsästys voi olla aika raju verbi, mutta kyllä sillä on kuvaannollinenkin puolensa.
Piimän Paavali, joka kertoi kauhutarinan työpaikan kahvihuoneen kokkelipurkista... Sudensurma, poliittista folklore-fantasiaa; 2. luonnos, 23/28 lukua.
Aivoriihessä: Jätinhauta, synkeää seikkailufantasiaa; Heppakirjoja historiallisella twistillä.
haikailutaide kirjoitti: ↑03 Marras 2024 11:53
"Joulumieli" on yhdyssanana semmoinen, että se melkein käy jo muinaissuomalaisesta nimestä (vrt. Kaukamieli, Ihalempi, jne.). "Joulumielen metsästys" voisi siis olla ihan hauska otsikko sikäli mikäli kyseessä on joulun lisäksi myös joku henkilöksi laskettava, jota etsitään.
Toki siinä mielessä metsästys voi olla aika raju verbi, mutta kyllä sillä on kuvaannollinenkin puolensa.
No, tarinassa ei itse Joulumieli nimistä henkilöä lähdetä..... ööö.... hakemaan/etsimään vaan pikemminkin sitä tunnelmaa ja Ärjämöistä, joka on siis jonkinlainen talveen liittyvä taruhahmo, mutta itse asetan sen nyt pakkasen jumalaksi tässä tarinassa.
”Elämä on aika kummallista. Tässä sitä on ikänsä uskonut, että hopeatarjotinta voi käyttää vain yhdellä tavalla, ja sitten se onkin paljon parempi johonkin aivan muuhun.” -Muumimamma
Joo, ymmärsin tämän! Meinasin siis vaan että se joulumieli otsikossa kuitenkin toimii ihan hauskasti yhteen tuon ajatuksen kanssa :)
Jos "joulua" yleensä haetaan, niin silloin ehkä miellän sen aika paljon abstraktimmaksi ajatukseksi muista puitteista kuin mistään yksittäisistä hahmoista.
Piimän Paavali, joka kertoi kauhutarinan työpaikan kahvihuoneen kokkelipurkista... Sudensurma, poliittista folklore-fantasiaa; 2. luonnos, 23/28 lukua.
Aivoriihessä: Jätinhauta, synkeää seikkailufantasiaa; Heppakirjoja historiallisella twistillä.